Suunnittelin vierailevani siellä, täällä ja tuolla Muikun kanssa toissa viikonlopun aikana, mutta Norppa päätti toisin (kts. edellinen merkintä). Se viikonloppu meni pitkälti kriiseillessä Norpan edesottamuksia, mutta on tässä silti ehditty jo piipahtaa yhdessä jos toisessakin paikassa Muikkua sosiaalistamassa.

Kuinkahan mie tuota pentua teille kuvailisin… Terävähampainen riiviö, jolla on huomattavasti laajempi ääniskaala kuin Norpalla. Äänihuulia esitellään erityisesti silloin, kun asiat eivät suju neidin mieliksi. Norppa voi kertoa kuinka ikävältä pienet naskalihampaat tuntuvat tassuissa tai korvalehdissä. Varsinkin tutussa paikassa kuljetaan hännänpää taivasta kohti sojottaen, ja kivet ja kannot saavat kyytiä. Halutessaan pentu osaa olla liukas kuin saippua.

Edellä mainituista seikoista huolimatta Muikku on mahtava! Äänenkäyttö on vähentynyt jo nyt huomattavasti johdonmukaisen sammuttamisen ansiosta. Uudet kokemukset otetaan reippaana vastaan, vaikka ne vähän jännittävätkin. Muikku on kulkenut alusta asti hienosti mukana kaikkialla, mutta huimin muutos tapahtui viime viikon lopulla, kun pentu alkoi kulkea myös tutun pihan ulkopuolella häntä ylhäällä! Alkujärkytyksen jälkeen oltiin jopa Helsingin keskustassa niiiiin tomeraa tyttöä. Häntä heiluu muutenkin alati.

Norppa antaa Muikun kiipeillä jo melko vapaasti päällään. Sanomista tulee lähinnä tassujen pureskelusta ja väsymysriekkumisesta. Pääsin juuri äsken todistamaan kuinka ne leikkivät ensimmäistä kertaa samalla narulelulla. Muut koirat ovat Muikun mielestä vielä kovin pelottavia. Pienen tuijottelun jälkeen uskaltaudutaan kyllä haistelemaan, mutta pienikin innokas liikahdus vastapuolelta, niin pentu on piilossa jalkojeni takana ennen kuin ehdit kissaakaan sanoa. Haukkuvat koirat ovat aivan erityisen epäilyttäviä, tosin eipä Norppakaan ymmärrä niitä täysin vielä tänäkään päivänä.

Ihmisten suhteen Muikku on hieman avoimempi. Kohti tulevat ja ylle kumartuvat ihmiset (erityisesti pitkät ihmiset) jännittävät, joten olen alkanut ohjeistaa rapsuttelijoita menemään kauemmaksi kyykkyyn. Muikku ei nimittäin ole vielä epäröinyt kipittää yhdenkään kyykistyneen ihmisen syliin. Jätin Muikun viime viikolla kampuksella opiskelukaverini kanssa pihalle, kun kävin itse palauttamassa lainoja kirjastoon. Sinne se jäi eikä kuuleman ollut moksiskaan, vaikka hihnan päässä oli uusi ihmistuttavuus.

Olen ollut aivan ällikällä lyöty siitä, kuinka helppo Muikkua on (vielä?) ollut kuljettaa kaikkialla. Jäin tänään suu auki, kun Muikku kipitti päärautatieasemalla hihnassa mun vieressä kontaktia ottaen kuin vanha tekijä. Kyseessä oli ensimmäinen kerta Helsingin ydinkeskustassa eikä me olla edes varsinaisesti harjoiteltu vielä hihnakäytöstä. Pentu jatkaa matkaa ja ohittaa niin ihmiset kuin koiratkin kehotuksesta sekä hihnassa että irrallaan ollessa.

Kokosin alapuolelle hieman muistilistaa itselleni siitä, mitä me ollaan jo nähty, kuultu ja koettu sekä siitä, mitä ainakin pitäisi vielä kerätä kokemusvarastoon. Jos kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa, niin tämän merkinnän kuvituspuoli kertokoon, miksi Muikusta ei ole kovin montaa julkaistua kuvaa. Mä en vaan osaa… 😀

Missä me on käyty?

• ulkojäillä ala-asteen pihalla
• metsässä ja puistoissa
• rauhallisilla taajama- ja lähiöalueilla
• kaupan pihalla ja parkkihallissa
• metroasemalla, ratikkapysäkillä ja bussipysäkillä valtatien varressa
• henkilöautossa, bussissa ja junassa
• Klaukkalan Tornikeskuksen juurella
• Elielinaukiolla ja Helsingin päärautatieasemalla
• Viikin kampuksella
• sukuloimassa Lahdessa
• pentutreffeillä 11-viikkoisen sakemanni-rotikkamixin kanssa

Mitä me on nähty ja koettu?

• hissejä
• katusoittajia ja kerjäläisiä
• monipuolisesti alustoja ja muutamia erilaisia portaita
• lastenvaunuja, vedettäviä matkalaukkuja, pulkkia yms.
• luistelijoita, pyöräilijöitä, laskettelijoita yms.
• erilaisia autoja ja kulkuneuvoja
• alikulkutunneleita ja siltoja
• muutamia koiria, mm. saksanpaimenkoira, chow chow, ranskanbulldoggi ja noutajia
• erilaisia ihmisiä ulkovaatteissa ja vähemmissä määrin myös sisävaatteissa
• kaiuttimet kuulutuksineen ja musiikkeineen
• lumiukko
• imuri ja erilaisia kodinkoneita
• tipahtelevia tavaroita

Mitä me on harjoiteltu?

• kontaktia kaikissa mahdollisissa ympäristöissä
• luoksetuloa pillillä ja tule-käskyllä
• istumista eli pysähtymistä pillillä ja istu-käskyllä
• kohdentamista kuonolla ja tassulla
• käsittelyä, korvien puhdistamista, kampaamista sekä tassukarvojen ja kynsien leikkaamista
• rauhoittumista sylissä ja oven/portin takana
• odottamista sekä tutun että vieraan ihmisen kanssa ilman omistajaa

Mitä vielä?

• jatketaan kaikkiin jo koettuihin asioihin tutustumista ja perustaitojen harjoittelua
• Kauppakeskus Itis, ehkä keskustan Kauppakeskus Forum ja Stockmann
• Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyys ja itse asema, jos huolivat koiravieraita
• jokin koiraystävällinen jäähalli
• Haltialan kotieläintila, jos koiravieraat ovat edelleen tervetulleita
• metrolla ja raitiovaunulla matkustaminen
• runsaammin erilaisia koiratuttavuuksia
• trimmauskoneen, partakoneen tms. surruuttaminen korvien juuressa
• lisää alustatreeniä, mm. metalliritilät, laiturit ja portaat, kunhan koko riittää
• vieraampien ihmisten tekemiä käsittelyharjoituksia
• keväämmällä lenkkeilyä mm. laitumien vieressä ja Linnanmäkeä ympäröivissä puistoissa