Veden valamia

Kevään riemuja

21. huhtikuuta 2013 | ei kommentteja

Neiti Kevät on viimein saapunut! Lumen katoaminen on puolestaan pistänyt pienen koiralapsen pään sekaisin.

Ensin kinosten keskelle alkoi ilmestyä lätäköitä. Muutaman päivän ajan mikään ei ollutkaan hauskempaa kuin tassujen alla murtuva jää ja kastuvat tassut. Sitten lätäköt kasvoivat lammikoiksi ja puroiksi. Voi sitä ilon ja riemun määrää mikä niistä irtosi! Lyhyet kahlailutuokiot saivat Norpan pinkomaan pitkin tannerta niin, että kivet ja männynkävyt lentelivät.

Teimme eilen pikavisiitin suolle, joka oli viikossa muuttunut varsin hankalakulkuiseksi. Ensimmäinen oja askarrutti Norppaa hieman, vaikka vettä ei ollut sen jalkojen puoliväliä korkeammalle. Ei kuitenkaan vaadittu kuin pieni vaatimaton houkuttelu ja pentu oli jo ojan toisella puolella. Seuraavien ojien tullessa vastaan oli sitten jo täysin toinen ääni kellossa – pentuhepulit olivat taas taattuja! Matkamme tyssäsi leveään sulamisvesien muodostamaan puroon. Tulin ihan konkreettisesti testanneeksi, että kyseisellä purolla oli syvyyttä enemmän kuin kumisaappaillani varren korkeutta: Olin kääntymässä takaisinpäin, kun Norppa päätti tavoitella hanskaani loikkaamalla minua vasten. Tasapainoni petti hetkeksi, mutta palautui onneksi niin nopeasti, että vain toinen kumisaappani ehti hörpätä vettä.

Sulamiesvesien muodostamat lammikot ja purot eivät ole ainoa pentuhepuleita aikaansaava asia. Lumen alta on paljastunut kaikenlaista jännää. Kevään ensimmäiset perhoset odottavat jahtaajaansa ja kaikenlaisia uusia makuelämyksiä riittää aina muurahaisista sammeleen kautta mustikanvarpuihin! Norppa koittaa laittaa kukkapenkkejä uuteen uskoon samalla, kun minä yritän pitää sen parhaani mukaan erossa istutuksista ja (myrkyllisistä) pihakasveista. Eilen kaivelin pennun suusta kevään ensimmäisiä krookuksen kukkia.

Eniten Norppaa tuntuu hämmästyttävän kakka- ja pissapaikkojen katoaminen: vessahädän yllättäessä olisi aina löydettävä edes pieni lumikinos. Eilen päätin, että nyt on aika opetella tarpeiden tekeminen myös paljaalle maalle enkä päästänyt Norppaa enää lumen äärelle pissille. Se pyöri aikansa ympyrää uikuttaen, mutta tyytyi sitten kohtaloonsa ja teki pissat nurmelle. Siitä hyvästä palkitsin pennun tietenkin ylitsevuotavasti.

Keväinen ilma suosi meitä tänään auringonpaisteella, joten loppuun vielä vähän kuvasaastetta:

Hammaslääkärillä

12. huhtikuuta 2013 | ei kommentteja

Meillä kävi viikko sitten perjantaina vähän toisenlainen hammaskeiju, joka vei mennessään yhden Norpan kulmahampaista.

Huomasin taannoin, että Norpan toinen yläkulmuri oli menettänyt puolet täydestä pituudestaan. Eläinlääkäri katsoi hammasta tehosterokotusten yhteydessä ja totesi, että sen poisto olisi erittäin suositeltavaa. Hammas oli tosiaan puolesta välistä poikki ja ydin/juurikanava/tmv. täysin esillä. Kanavan kautta ikeneen olisi kuuleman saattanut päästä bakteerien aiheuttama tulehdus, joka voisi vahingoittaa pysyvää hammasta. Pysyvä hammas ei näytä vielä minkäänlaisia merkkejä itsestään, joten lääkäri suositteli katkenneen maitohampaan poistamista nukutuksessa.

Hammas poistettiin viikko sitten perjantaiaamuna, joten kyseinen päivä meni meillä likimain täyslevossa. Päivän ensimmäisen puoliskon Norppa valitteli surkeaa kohtaloaan ja oli vielä selvästi muissa maailmoissa nukutuksen jäljiltä. Elämä voitti kuitenkin hitaasti, mutta varmasti. Illan viimeisellä pissatuksella pentu jaksoikin jo vetää pentuhepulit.

Sain eläinlääkäriltä ohjeen pitää Norpan erossa kaikista kovista esineistä: tikkujen, luiden, kovien lelujen yms. pureskelu on kielletty. Arvatkaa kuinka helppo yhdistelmä on hampaitaan juuri vaihtava labbispentu & kovien esineiden pureskelukielto?!

Näin siis meillä. Tähän loppuun vielä muutama kuva tältä päivältä, kun kävimme Norpan kanssa treffaamassa Dahlia-kultsua omistajineen suolla. Itse olin aamupäivällä kuuntelemassa Opaskoirakoulun johtajan, Riitta Liimataisen, luentoa aiheesta ”Koirien luonne”. Saatte tiivistelmän luennosta joko viikonloppuna tai ensi viikon aikana.

Käskykatalogi

31. maaliskuuta 2013 | 6 kommenttia

Tässä tulee se lupailemani postaus Norpan taidoista! Kokosin kaikki Norpan kanssa työstetyt käskysanat yhteen postaukseen. Näette vähän mitä meillä on harjoiteltu ja harjoitellaan parhaillaankin. Joukossa on sekä peruskäskyjä että puhtaita temppuja.

Pennun väsyttäminen ulkoiluttamalla tuntuu olevan jo sen verran haastavaa, että temppujen/arkitottelevaisuuden opettelusta ja kertaamisesta naksuttimen avulla on tullut päivittäistä aivotyöskentelyä. Tästä syystä erilaisia käskyjä ja tehtäviä näyttäisi kertyneen paljon enemmän kuin olen huomannutkaan. Naksutin on siten tullut tutuksi sekä minulle että koiralle.

Käskysana on lihavoitu ja jokaisen käskyn yhteydessä on kommentteja sen toimivuudesta ja koulutusvaiheesta.

	Norppa Norppa tuntee nimensä, mutta se reagoiko pentu siihen, riippuu täysin tilanteesta. Häiriöttömässä tilanteessa pennun huomio on helppo saada itseensä, mutta joskus jo pelkästään jokin mielenkiintoinen haju vie korvat.
	Tänne Luoksetulon toimivuus riippuu häiriöiden määrästä: Se toimii häiriötekijöiden ollessa riittävän kaukana, mutta häiriötekijöiden läsnäollessa vaihtelevasti. Viimeisen viikon aikana Norppa on kyllä kääntynyt kutsuessa kohti, mutta jäänyt sitten istumaan paikoilleen. Yksi ensi kesän tavoitteista on saada luoksetulosta varma ainakin häiriöttömissä tilanteissa.
	Istu Istu-käsky oli ensimmäinen varsinainen käsky, jonka opetin Norpalle. Siksi se on varmasti myös käskyistä vahvin eli toimii erittäin suurella varmuudella, kunhan koiran huomio on käskynantajassa.
	Maahan Maahanmeno toimii vaihtelevasti, sisällä kuitenkin paremmin kuin ulkona. Olen vahvistanut makuuttamalla Norppaa hetken paikallaan ennen ruokakupin antamista, ja maahanmeno tuleekin siltä jo melkein automaattisesti ruokakipon ilmestyessä näkökentään.
	Katse Norppa osaa katsoa silmiin pyydettäessä, mutta se ottaa päivittäin kontaktia muutenkin erilaisissa tilanteissa: Varsinaisen katsekontaktin se ottaa mm. jonkin käskysanan kuullessaan, pyytäessään lupaa mennä ruokakupille ja seuratessaan sivulla. Lisäksi olen pyrkinyt alusta asti siihen, että Norpan osaa pitää minua silmällä vapaana ulkoillessaan (koira pysyy ulkoiluttajansa mukana eikä toisinpäin).
	Seuraa Aloitimme harjoittelun vasta pari päivää sitten, mutta tämä on osoittautunut yllättävän helpoksi opettaa! Odotin nimittäin sen olevan huomattavasti vaikeampaa. Okei, ympäristön häiriötekijät sitten erikseen… Tällä hetkellä riittää vielä, että Norppa malttaa rauhallisessa ympäristössä seurata muutamia metrejä pitäen koko ajan katsekontaktin. Koiran paikkaan en ole kiinnittänyt kummemmin huomiota, kunhan pentu pysyy edes suhteellisen fiksussa kohdassa vasemmalla puolellani.
- ei kuvaa -	Ohi Harjoittelemme tätä päivittäin hihnalenkkien yhteydessä toivoen, että ohittamisesta tulee vielä joskus helppoa. Yksittäisten ihmisten ohittaminen onnistuu kohtalaisesti, jos saan pennun huomion jollakin konstilla emmekä ole liian lähellä ohitettavaa, mutta esimerkiksi muut koirat ja äänekkäät lapsiporukat ovat vielä aivan liian iso pala.
	Stop Aloin harjoitella pysähtymistä eräänä iltana yhtäkkisestä päähänpistosta ajatuksena, että Norppa oppisi jähmettymään sijoilleen liikkeestä. Pentu on vasta pääsemässä jyvälle ideasta, mutta taidan jättää tämän käskyn hautumaan jonnekin aivokopan perälle ja opetan ensin paikka-käskyn (eli jätän koiran istumaan/makaamaan/seisomaan paikalleen ja liikun itse lähistöllä).
	Ota Norppa osaa tällä käskyllä ottaa esineen joko maasta edestään tai ihmisen kädestä. Toimivuudessa ei ole moittimista oikeastaan minkään esineen kanssa, sillä Norppa kantaa tavaroita mielellään. Ei liene yllättävää, kun kyse on noutajasta.
	Irti Tarkoitukseni oli käyttää irti-käskyä vain, kun haluan suussa olevan esineen käteeni. Irti-huudahdus tulee kuitenkin multa niin luonnostaan, että Norppa on oppinut pudottamaan suussaan olevan esineen maahan tai jopa jättämään maassa olevan esineen rauhaan. Toimivuus vaihtelee tälläkin käskyllä: Kepit ja roskat alkavat olla vanha juttu, joten niistä maltetaan luopua suosiolla. Ruuanjämät ja hanskat ovat sen sijaan niin kiva juttu, että tarjolla oleva herkkupalkkiokin jää toiseksi.
	Ei ota Tämä käsky menee aika pahasti ristiin edellisen kanssa, mutta toimii paljon heikommin. Norppa jättää maassa olevan esineen rauhaan paremmin irti-käskyllä kuin tällä. En tiedä pitäisikö alkaa erotella näitä käskyjä selvemmin toisistaan vai käyttää vain suosiolla irti-käskyä, joka tulee multa luontevammin.
	Nouda Norppa lähtee kyllä hakemaan esinettä, mutta palautuksissa on paljon petrattavaa: esine jää usein joko matkalle tai pentu ei malttaisi luopua siitä. Olemme harjoitelleet sekä heitetyn esineen että muutaman metrin päässä maassa olevan esineen noutamista. En alkuun tajunnut vaatia odottamaan paikallaan käskyä noutaa, mutta nyt työstämme palautusten ohella odottamista.
	Odota Käytän tätä lähinnä ruokakupilla, kun istutan tai makuutan pentua odottamassa lupaa käydä ruuan kimppuun. Ennen luvan saamista Norpan tulee ottaa katsekontakti, joka tuleekin siltä nykyään jo viipymättä.
	Ole hyvä Edellisen jälkeen tulee lupa pistellä ruoka poskeensa. Toimivuus täydet 100 %!
	Etsi Olemme toistaiseksi etsineet vain makupaloja ja avaimia sekä ulkona satunnaisesti ihmistä. Norppa osaa yhdistää etsi-sanan oikeaan toimintaan, mutta pentu luottaa enemmän silmiinsä ja korviinsa kuin kirsuunsa. Nenän käyttö on kuitenkin lisääntynyt koko ajan tasaisesti. Avaimet Norppa merkkaa hienosti istumalla ja tuijottamalla avainnippua. Minulla itselläni on kova hinku päästä kokeilemaan Norpan kanssa jäljestystä keväämmällä.
	Seiso Norppa osaa käskyn kuullessaan seistä paikallaan kaikkien neljän tassunsa varassa, tosin se erehtyy satunnaisesti istumaan (erityisesti jos makupalaa ei tipu suhteellisen lyhyessä ajassa). En ole toistaiseksi kiinnittänyt huomiota asentoon, joten pentu jalat milloin minkäkinlaisessa solmussa.
	Peti Tämän käskyn kuullessaan Norppa osaa suunnata omalle pedilleen makaamaan. Tarkoituksena on saada Norppa pysymään pedillään jonkin aikaa, jotta sen pystyy tarpeen tullen komentamaan pois jaloista pyörimästä. Tällä hetkellä Norppa pysyy jo melko pitkiä aikoja pedillään, jos en itse liiku kovin paljon.
	Kieri ja kylki Sisällä Norppa osaa kierähtää moitteetta vasemman kylkensä kautta ympäri. Ulkona kierähtäminen vaatii vielä hienoisen käsimerkin avuksi. Huomasin tätä merkintää tehdessäni, että unohdin yhden Norpan taitaman käskyn: Se osaa mennä pyydettäessään kyljelleen. Ehkäpä tästä on vielä joskus apua hoitotoimenpiteitä tehdessä.
	Sulje ovi Tarkoitukseni oli opettaa Norppa sulkemaan ovi kuonolla tökkimällä. Temppu muuttui kuitenkin Norpan itsensä toimesta, sillä se alkoi oma-aloitteisesti sulkea ovea iskemällä etutassunsa sitä vasten.
	Tassu Sisko innostui Norpan kouluttamisesta, kun huomasi sen oppivankin jotain toisin kuin kaniensa. Nykyään Norppa tarjoilee tassuaan hyvinkin tiheään omasta tahdostaan: pieni tahaton kädenliike ja Norppa huitoo tassullaan jo ilmaa.
	Tassu… Ja toinen Tämä on kuuluu myös siskon opettamiin temppuihin. Temppu opetettiin alunperin istuma-asennosta (kuten kuvassa), mutta Norppa kiipeilee käsivarrelle nykyään myös seisaallaan ollessaan, jos sen eteen sattuu käsivarren vahingossa työntämään. Tämäkin toimii siis usein oma-aloitteisesti koiran toimesta.
	Gimme five Ylävitosen Norppa oppi vahingossa edellisten myötä. Ojenna kämmenesi tämän pennun eteen, niin se iskee takuulla tassunsa kämmentäsi vasten!

Minä ♥ naksutin

30. maaliskuuta 2013 | ei kommentteja

Tämä kirjoitus syntyi erään onnistuneen naksuttelutuokion jälkimainingeissa. Jaksan hämmästyä koirien (erityisesti pentujen) oppimiskykyä kerta toisensa jälkeen. Aloitin seuraamisen alkeiden harjoittelun Norpan kanssa eilen, ja innostuin (jälleen kerran) siitä kuinka nopeasti pentu pääsi jyvälle hakemastani toiminnasta. En toki vaatinut kuin pari askelta kestäneen katsekontaktin ja edes suhteellisen fiksun paikan vasemmalla puolellani, mutta silti!

Olin ennen Norppaa kokeillut naksuttelua muutamaan otteeseen siskon kanien ja jonkun kerran hoitokoirani kanssa. Kanien parissa teki lähinnä mieli heittää vesilintua koko naksutinkoulutuksella. Tarinat kertovat naksuttimella opetetuista kaloista, mutta itse en saanut edes piennisäkästä toimimaan sellaisen avulla. Norpan myötä olen sisäistänyt naksutinkoulutuksen idean ja naksuttimesta on tullut arkipäiväinen apuväline, jota en vaihtaisi pois.

Muutamaa naksutinta kokeiltuani hankin meille Karen Bryorin i-Click -tyyppisen naksuttimen. Tuota mainostetaan sekä käteen istuvana että helppona painaa – ja sitä se onkin! Perinteisen naksuttimen kanssa osa huomiostani siirtyy koirasta peukalooni, kun oikean painalluskohdan löytäminen menee herkästi säätämiseksi. Mahtaako minulla olla liian pieni peukalo vai koordinaatiossa parantamisen varaa, mutta selkeä ”painallusnappi” parantaa omaa keskittymiskykyäni.

En aloita teorialuentoa naksutinkoulutuksesta, sillä aiheesta löytyy netistä tietoa pilvin pimein. Erinomainen perusteos aiheesta kiinnostuneelle on Morten Egtvedtin ja Cecilie Kosten Naksutinkoulutusta koirallesi. Netin tietopaljoudesta ahkerimmassa käytössä ovat omalla kohdallani olleet seuraavat sivustot: Karen Pryor Clicker Training (englanniksi) ja Klikkeri (suomeksi). Näiden lisäksi ihmisten erilaisilla keskustelupalstoilla jakamat omakohtaiset kokemukset ovat osoittautuneet hyödyllisiksi tietolähteiksi.

Huomispäivän projektina on kaikkien Norpan oppimien käskyjen valokuvaaminen – toivottavasti aurinko suosii meitä läsnäolollaan. Kunhan kuvat on napsittu, saatte sen lupailemani postauksen Norpan taidoista.

P.S. Norpan 16-viikkoiskuva, olkaapa hyvä:

Nahassa on vielä kasvuvaraa ja hännän asento vähän persoonallinen.

Katso kenguru loikkaa

27. maaliskuuta 2013 | ei kommentteja

Luvassa on jälleen lähinnä pari kuvaa eiliseltä ulkoilulta, kun Norppa innostui hiukan spurttailemaan (lelun perässä).

Ihmeellisempiä kuulumisia ei siis ole tarjota, syinä kiireinen opiskeluviikko ja toisaalta muutama työstämäni blogimerkintä. Paljastettakoon sen verran, että tulossa on merkinnät niin Norpan hallitsemista (tai ”hallitsemista”) käskyistä kuin ison rodun pennun ravitsemuksestakin. Jälkimmäistä raapustan ensisijaisesti itseäni varten, jäsentääkseni ympäri nettiä keräämäni tutkimustiedon yhdeksi artikkelissa, mutta kiva jos siitä joku muukin hyötyy. Aiemmin mainitsemallani luentokurssilla käsitellään koiran ruokintaa muutaman viikon kuluttua, joten julkaisen merkintäni isojen rotujen pentujen ravitsemuksesta vasta nuo luennot kuunneltuani. Käskymerkintä tulee sen sijaan näillä näkymin julki jo pääsiäisen aikana.

« uudemmat merkinnät — vanhemmat merkinnät »