Veden valamia

Kevään riemuja

21. huhtikuuta 2013

Neiti Kevät on viimein saapunut! Lumen katoaminen on puolestaan pistänyt pienen koiralapsen pään sekaisin.

Ensin kinosten keskelle alkoi ilmestyä lätäköitä. Muutaman päivän ajan mikään ei ollutkaan hauskempaa kuin tassujen alla murtuva jää ja kastuvat tassut. Sitten lätäköt kasvoivat lammikoiksi ja puroiksi. Voi sitä ilon ja riemun määrää mikä niistä irtosi! Lyhyet kahlailutuokiot saivat Norpan pinkomaan pitkin tannerta niin, että kivet ja männynkävyt lentelivät.

Teimme eilen pikavisiitin suolle, joka oli viikossa muuttunut varsin hankalakulkuiseksi. Ensimmäinen oja askarrutti Norppaa hieman, vaikka vettä ei ollut sen jalkojen puoliväliä korkeammalle. Ei kuitenkaan vaadittu kuin pieni vaatimaton houkuttelu ja pentu oli jo ojan toisella puolella. Seuraavien ojien tullessa vastaan oli sitten jo täysin toinen ääni kellossa – pentuhepulit olivat taas taattuja! Matkamme tyssäsi leveään sulamisvesien muodostamaan puroon. Tulin ihan konkreettisesti testanneeksi, että kyseisellä purolla oli syvyyttä enemmän kuin kumisaappaillani varren korkeutta: Olin kääntymässä takaisinpäin, kun Norppa päätti tavoitella hanskaani loikkaamalla minua vasten. Tasapainoni petti hetkeksi, mutta palautui onneksi niin nopeasti, että vain toinen kumisaappani ehti hörpätä vettä.

Sulamiesvesien muodostamat lammikot ja purot eivät ole ainoa pentuhepuleita aikaansaava asia. Lumen alta on paljastunut kaikenlaista jännää. Kevään ensimmäiset perhoset odottavat jahtaajaansa ja kaikenlaisia uusia makuelämyksiä riittää aina muurahaisista sammeleen kautta mustikanvarpuihin! Norppa koittaa laittaa kukkapenkkejä uuteen uskoon samalla, kun minä yritän pitää sen parhaani mukaan erossa istutuksista ja (myrkyllisistä) pihakasveista. Eilen kaivelin pennun suusta kevään ensimmäisiä krookuksen kukkia.

Eniten Norppaa tuntuu hämmästyttävän kakka- ja pissapaikkojen katoaminen: vessahädän yllättäessä olisi aina löydettävä edes pieni lumikinos. Eilen päätin, että nyt on aika opetella tarpeiden tekeminen myös paljaalle maalle enkä päästänyt Norppaa enää lumen äärelle pissille. Se pyöri aikansa ympyrää uikuttaen, mutta tyytyi sitten kohtaloonsa ja teki pissat nurmelle. Siitä hyvästä palkitsin pennun tietenkin ylitsevuotavasti.

Keväinen ilma suosi meitä tänään auringonpaisteella, joten loppuun vielä vähän kuvasaastetta: