Koivista taas ja jälleen kerran

10. maaliskuuta 2014 | 5 kommenttia

Norppa on pysynyt leikkauksen jälkeen oireettomana, mutta menneellä viikolla takajalat oireilivat kahtena päivänä. Suolenkkimme venähti alkuviikosta vajaan seitsemän kilometrin pituiseksi, koska suuntavaistoni petti (kiersin lahjakkaasti ympyrää, onneksi oli Sports Tracker päällä…). Vasen takajalka oireilikin sitten illemmalla lievällä ontumisella. Eilen teimme reilun kolmen kilometrin mittaisin lenkin täysin uudessa paikassa. Norppa riekkui, hyppi ja pomppi tavanomaista enemmän, ja tämän seurauksena se kevensi taas myöhemmin vasenta takajalkaansa levolta noustessaan. Oireet eivät kumpanakaan päivänä olleet mainittavan voimakkaita, mutta koiran jalkoja jatkuvasti tuijottelevana pistivät silti silmään.

Tarkoitus on soitella lähipäivinä Vihtiin ja varata aika Kai Skutnabbille virallisiin lonkka- ja kyynäkuviin. Haluan siinä sivussa myös kontrollikuvat kintereistä, jotta voin varmistua, etteivät nämä uudet oireilut johdu irtopalojen uusiutumisesta.

Kinnerleikkauksen ja anturahaavan takia on ostettu kaksi neljän tossun pakettia. Kolme kuukautta ja kahdeksasta tossusta jäljellä on kaksi… Ei pysy tossut vauhdissa. Ei siltikään, vaikka meillä ei edes yleensä riekuta suuremmin. Noh, anturahaavasta muistuttaa enää kyseisen anturan vaaleampi keskikohta (ohuempi iho vielä?), mutta muuten se on parantunut, joten kuljetaan sitten paljain tassuin. Hiekoitussepelillä ei vielä tohdi kulkea ainakaan pitkiä matkoja, mutta eipä me muutenkaan suosita asfalttiteitä ja muitakaan hiekoitettuja reittejä.

Alla muutama kuva viime viikolta. Eilisen reissun valokuvia saatte lähipäivinä.

Kuva- ja videopostaus suolta

4. maaliskuuta 2014 | 3 kommenttia

Omnomnomnom… Ai, kiellettyä vai? Ihan vaan vähän maistoin.

Vielä testausmielessä tehty video viime viikolta. Mitään kovin tähdellistä tuossa ei ole (suomaisemia ja muutama videolle tallentunut käsky), mutta ideana olikin vain kokeilla Action Camia sekä videon leikkelemistä ja pätkien yhteenliittämistä. Älkää välittäkö oikeassa reunassa näkyvästä piposta ja hölmöistä höpinöistä. :D

Norppa vs. ötökkä

16. helmikuuta 2014 | 4 kommenttia

Järkkärini videokuvausominaisuus pääsi testiin ensi kertaa sitten viime kesän. Norppa järjesti sopivasti huumoria ihmettelemällä tuhatjalkaista(?), joten mikä oliskaan ollut sopivampi kuvauskohde kuin pöhkö koira. Sainpahan ainakin syyn julkaista videon. En ole tottunut videokuvaamiseen enkä varsinkaan videoiden käsittelyyn, joten olihan mielenkiintoista yrittää saada edes jollakin tasolla julkaisukelpoinen video. Tarkkaa se ei ole nähnytkään ja laadussakin olisi paljon parantamisen varaa. Laatu heikkeni Yotuubeen siirtäessä. Tiedä sitten missä muodossa tuo video olisi pitänyt sinne ladata, jotta laatu säilyisi. Noh, sainpahan lisättyä alku- ja lopputekstit sekä poistettua äänen – saavutus sekin!

Temppuilua ihan luvan kanssa

16. helmikuuta 2014 | 2 kommenttia

Aktivoitko koiraasi tarpeeksi? – tekemättömyys voi masentaa”, uutisoi YLE toissapäivänä. Hienoa YLE! Aktivointi on koiraharrastuspiireissä suhteellisen paljon esillä, mutta siitä saisi mielestäni puhua enemmän ihan tavallisellekin kansalle. Aktivoinnissa on vain mielikuvitusrajana, mutta ajattelin antaa muutaman vinkin meille Norpan kanssa tutuimpaan aktivointimuotoon: temppuiluun. Tarjolla on ihan perusasiaa naksutinkoulutuksesta ja (koipivaivaisen koiran) palkkaamisesta sekä iso lista temppuja ja netistä kaivamiani videoita inspiraatioksi.

Naksutinkoulutus

Teen vain pienen pintaraapaisun naksutinkoulutukseen, koska netti on pullollaan aiheeseen liittyviä vinkkisivustoja ja keskusteluja. Naksutinkoulutus on sitä kukkahattutäteilyä, jota toiset niin kritisoivat. Ihan vakavasti ottaen, naksutinkoulutusta voidaan hyödyntää niin aktivointiin tähtäävässä temppuilussa, arkipäiväisessä koirankoulutuksessa kuin harrastustenkin parissa. Sitä on käytetty jo pitkään muun muassa delfiinien ja kissapetojen koulutuksessa, sillä yritäpä pakottaa miekkavalas hyppäämään tai leijona huitomaan tassullaan. Juu ei.

Naksutinkoulutuksen koirakansan tietoisuuteen tuoneen Karen Bryorin esittelemä menetelmä rakentuu seuraaville perusperiaatteille:

  • positiivinen vahvistaminen – palkitse onnistumisista ja jätä epäonnistumiset huomiotta
  • koiran oma-aloitteisuus – sano ei houkuttelulle, ohjaamiselle ja pakottamiselle
  • oikea-aikainen palkitseminen – naksauksen avulla palkitset tarkalleen haluamastasi toiminnasta
  • keskitytään toimintaan – reagoi siihen mitä näet, älä tee oletuksia koiran ajatusmaailmasta

Kaikessa yksinkertaisuudessaan, mutkia suoriksi vetäen: Naksutinkoulutuksessa koira ehdollistetaan naksuttimelle, naksuttimen avulla merkitään oikea toiminta ja koira palkitaan varsinaisella palkkiolla. Tarkoitus on saada koira itse tarjoamaan toimintoja eikä turvautua nameilla houkutteluun tai esimerkiksi takapuolen maahan painamiseen. Kaupallisen naksuttimen tilalla voi halutessaan käyttää vaikkapa pilliä, kielellä naksauttamista tai Piltti-purkin kantta.

Koira lienee helpoin ehdollistaa naksuttimelle naksauttamalla ja palkitsemalla se sitten välittömästi. Näin koira oppii, että naksausta seuraa palkkio. Naksautuksen ja palkkion välistä aikaa voi hiljalleen alkaa pidentää koiran edistyessä. Muista kuitenkin, että naksautusta tulee aina seurata palkkio! Jos naksutin naksahtaa vahingossa, koira saa palkkionsa ja kouluttaja takoo päätään seinään oman mokansa takia. Varsinainen koulutus alkaa vasta, kun koira on ehdollistunut naksuttimelle. Ehdollistumisen voi testata naksauttamalla koiran touhutessa omiaan. Jos koira kääntyy sinua kohti, se mitä luultavimmin osaa odottaa palkkiota naksauksen kuullessaan.

Haluttua toimintaa voidaan kaivaa tai odottaa esiin useammallakin eri tavalla:

  • sieppaaminen – napataan haluttu toiminta koiran tehdessä sen spontaanisti
  • sheippaaminen – napataan halutun toiminnan osia ja edetään askel askeleelta kohti tätä toimintaa
  • kohdentaminen – opetetaan koira koskettamaan esineitä ja hyödynnetään niitä toiminnan esiin saamiseksi
  • houkuttelu – autetaan koiraa tekemään haluttu toiminta esimerkiksi ruuan avulla
  • fyysinen ohjailu – käytetään fyysisiä keinoja toiminnan esiin saamiseksi

Naksutinkoulutuksessa pyritään hyödyntämään pääsääntöisesti kolmea ensimmäistä. Ohjailu ja houkuttelu ovat kuuluneet perinteisempään koirankoulutukseen ja ovat yleensä koiraa passivoivia tapoja. Itse käytän toisinaan houkuttelua yrittäessäni antaa Norpalle vinkkejä haluamastani toiminnasta, mutta pyrin välttämään sitäkin, koska ainakin Norppa niin sanotusti ”jää helposti kiinni” kehonkieleen ja varsinkin houkuttimena toimivaan makupalaan. Tämän vuoksi ohjaajan kehonliikkeitä, esimerkiksi sitä namikättä, on työlästä häivyttää pois.

En mene tällä kertaa sen enempää naksutinkoulutukseen, mutta kiinnostuneet tutustukoot Karen Bryorin kirjastoon (englanniksi). Youtubesta löytyy myös lukuisia erilaisia opetusvideoita, mutta erityisen lämpimästi suosittelen Morten Egtvedtin ja Cecilie Kosten Naksutinkoulutusta koirallesi -nimistä kirjaa.

Ruokapalkka vs. lelupalkka – jalkavaivaisen palkitseminen

Harrastamishaaveet Norpan kanssa karisivat koipivaivojen takia, mutta se ei estä meitä temppuilemasta, kunhan en vaadi esimerkiksi äkkikäännöksiä ja pysähtymisiä kovasta vauhdista. Sopivan palkkaustavan avulla kierrokset eivät nouse liian korkealle ja tekeminen pysyy innokkaana, mutta silti maltillisena. Suosin ruokapalkkaa, sillä sitä pidetään rauhoittavana ja leluja kiihdyttävänä palkkana. Norppa on tarpeeksi ahne, jotta sen mielenkiinto säilyy hyvinkin pitkään ruokapalkalla, muttei niin ahne, että kierrokset nousisivat liikaa.

Pelkästään ruuallakin voi palkata monella tapaa. Mä annan yleisimmin kädestä, mutta toisissa tempuissa se voidaan ja jopa kannattaakin antaa vaikkapa maasta tai erillisestä rasiasta. Norpan kohdalla ruokakupin käyttäminen palkkauksessa (= palkka tulee kupista) tekee ihmeitä, jos mielenkiinto tahtoo muutoin harhailla. Joissakin tilanteissa etäpalkka (esim. huoneen tai kentän toiselle laidalle sijoitettu ruokakuppi herkkuineen) on varsin toimiva palkkauskeino.

Lelupalkkausta en ole enää jalkadiagnoosin jälkeen harrastanut, sillä käytin lelupalkkauksessa aiemmin lähinnä pallonheittoa tai taisteluleikkiä, mutta ne ovat nyt kiellettyjen listalla. Pitäisi varmaankin pohtia erilaisia lelupalkkoja ja opettaa Norppa jollekin maltillisemmalle leikkipalkalle. Luulen tosin, että ruoka toimii tuolla ahmatilla paremmin kuin rauhalliset (tyyyylsääät…) leikit.

Meillä hallussa tai työn alla

AAA aukoo suutaan
back back back peruuttaa jalkojeni välissä, kun itse peruutan
ei ota ei ota ruokaa/esinettä suuhunsa
etsi etsii nameja/dameja/avaimia (namit syö, damit tuo ja avaimet ilmaisee istuutuen ja tuijottaen)
etu koskee kirsulla etusormea
gimme five läpsäisee ylävitosen jommallakummalla etutassulla
hae noutaa osoitetun esineen
huiii laittaa päänsä etutassun alle kyljellään ollessaan
irti päästää irti suussaan olevasta ruuasta/esineestä
istu istuu
kasi pujottelee jalkojani etuperin seistessäni paikallani
katse ottaa katsekontaktin
keski koskee kirsulla keskisormea
kieri kierähtää selän kautta ympäri makuulla ollessaan (näytän kädellä kierähdyssuunnan)
kop kop koputtaa etutassujaan lattiaan makuulla ollessaan
koske koskee kirsulla kämmentä tai kosketuskeppiä taikka tassulla kosketusalustaa
kukkuu painaa päänsä etujalkojen väliin seistessään
kumarra menee leikkiinkutsuasentoon
kylki menee (yleensä oikealle) kyljelleen
laatikkoon kerää lelunsa laatikkoon
lällällää lipaisee kielellään huuliaan
maahan menee maate
mentiin jatkaa matkaa eteenpäin ja irti ollessaan tulee myös hollille (jos ei ole mitään kiinnostavampaa)
missä häntä? kääntyy katsomaan häntäänsä/takapuoltaan
mukaan kävelee oikealla puolella ottaen toisinaan katsekontaktin
odota pysähtyy ja odottaa paikallaan
oik oik lähtee hakemaan/etsimään damia oikealta puoleltaan
ohi ohittaa kiinnostavan vastaantulijan nätisti kadulla (ei toimi metsässä…)
ole hyvä saa ottaa edessään olevan ruuan/esineen
ota tarttuu sille tarjottuun esineeseen
pam heittäytyy selälleen tassut kohti taivasta (ja häntä vispaa…)
peukku koskee kirsulla peukaloa
peruuta peruuttaa poispäin minusta
peti menee pedilleen makaamaan
pujottele pujottelee jalkojani etuperin kävellessäni eteenpäin
pupu istuu ja nostaa etutassunsa ilmaan
pyöri pyörähtää kädellä näyttämääni suuntaan (ikään kuin jahtaisi häntäänsä)
rullaa avaa rullalle pyöritetyn maton
seiso seisoo näyttelyasennossa
seuraa seuraa vasemmalla puolella katsekontaktin ja paikan pitäen
sivulle tulee perusasentoon vasemmalle puolelle
sulje sulkee oven kuonolla tökkimällä
taakse hakee/etsii takanaan olevan damin
tassu ojentaa jommankumman etutassunsa
tassu …ja toinen nostaa etutassunsa ojennetulle käsivarrelle
tänne tulee luokse
vas vas hakee/etsii vasemmalla puolellaan olevan damin
vierellä kävelee vasemmalla puolella ottaen toisinaan katsekontaktin
vilkuta istuu ja huitoo jommallakummalla etutassulla tai vuorotellen molemmilla

Opetellaan vielä joskus

  • erilaisten muotojen ja värien tunnistaminen
  • esineen vieminen ihmiseltä toiselle
  • etutassujen ristiminen makuulla ollessaan
  • huopaan kääriytyminen tai muutoin itsensä peittely
  • mukista ”juominen”
  • kaappien/laatikoiden avaaminen narusta vetämällä (uskaltaakohan ahneelle labbikselle opettaa tätä?)
  • kengät paikoilleen eteiseen
  • kohteen kiertäminen (esim. puun, lyhtypylvään tmv.)
  • lattian pyyhkiminen rätillä
  • lelujen tunnistaminen nimeltä (yritetty on, mutta laihoin tuloksin…)
  • loppujen sormien tunnistaminen (peukalo, etusormi ja keskisormi hallussa)
  • nurkkaan häpeämään (ei rangaistuksena, vaan hauskana temppuna :D)
  • pallon pyörittäminen kuonolla (oikeastaan osataan jo, mutta käskysana puuttuu)
  • pään nyökyttäminen

Temppuvideoita inspiraatiota kaipaaville

Voisin joku päivä videoida Norpankin taitoja. Norpasta ei ole videoita nimeksikään ja niitä muutamaa hassua olemassa olevaakaan en ole koskaan täällä esitellyt. Järkkärissäni on videokuvausmahdollisuus, mutta edellisen kerran kun sitä kokeilin, sain aikaan vain järkyttävää pikselimössöä. Pitääpä huomenna kokeilla uudemman kerran.

Lopuksi vielä pari upotettua videota. Ensimmäisellä niistä on täyttä asiaa siitä, että temppuilun pitää aina olla koiralähtöistä – tunne koirasi rajat. Toinen on tyypillinen temppuvideo mainion sanoman kera: palkintojen tai temppujen määrällä ei ole väliä, kun sekä sinulla että koirallasi on hauskaa!

P.S. Jos tiedät lisää hyviä temppuvideoita, otan vinkkejä auliisti vastaan! Ei mitään hurjaa koiraparkouria, vaan mieluusti videoita, joiden temppuja (ainakin osaa niistä) voi teettää myös luustovaivaisella koiralla.

Norppa toivottaa hyvää ystävänpäivää lukijoille!

14. helmikuuta 2014 | 2 kommenttia

Elli jakoi Facebookissa hauskan Kamut-sarjakuvan, jonka lainaan törkeästi tänne ystävänpäivätoivotukseksi:

« uudemmat merkinnätvanhemmat merkinnät »