Let it snow

31. tammikuuta 2014

Kuuntelin eilen sääennusteita sillä korvalla, että kerkiän vielä tänään aamupäivän aikana napata pari otosta talviauringossa. Ja mitä vielä! Aamulenkillä yhdeksän aikoihin aurinko kunnioitti kyllä vielä läsnäolollaan, mutta puoli kahden aikaan leijaili jo valkoisia hiutaleita taivaan täydeltä. Olosuhteiden pakossa tulin sitten räpsineeksi pari hämärää lumisadekuvaa suolta.

Mitäs meille… Tassuhaava on lähtenyt paranemaan hyvin Eskeliseltä saatujen hoito-ohjeiden jälkeen. Norppa tosin heittäytyi viikko sitten lauantain vastaisena yönä hetkeksi kolmijalkaiseksi. Oltiin juuri tultu pikaiselta, nukkumaanmenoa edeltävältä pissatukselta sisälle, kun tuo yhtäkkiä lakkasi käyttämästä tuota oikeaa takajalkaansa, jossa kuoriutunut antura on. Ulkona se oli kuitenkin kävellyt ihan normaalisti. Kolmijalkaisuuden lisäksi Norppa koitti maanisesti nuolla jalkaansa, joten päätin ottaa siteen hetkeksi pois, suihkuttaa jalkaa vedellä, putsata haavan, laittaa uuden voidekerroksen ja sitoa koiven uudelleen. Tämä näytti helpottavan koiran elämää: se ei palautunut heti täysin normaaliksi, mutta alkoi taas käyttää jalkaansa, lopetti maanisen nuolemisen ja rauhoittui nukkumaan. Olisikohan side sitten ollut liian tiukalla…?

Oli miten oli, anturaan on lähtenyt kasvamaan uusi ihokerros päälle ja haava näyttää kaikin puolin siistiltä eikä koipi ole tuon viikon takaisen ontumisen jälkeen vaivannut. Sen sijaan vasenta takajalkaansa Norppa ontui niin eilen kuin toissapäivänäkin hetkellisesti (ehkä reilun viiden metrin matkan). Molemmat ontumiset tapahtuivat samalla pellolla ja vieläpä kutakuinkin samalla kohdalla. Muuten jalka on ollut ihan normaali niin sisällä kuin ulkonakin, tassunpohjassa ei eritäin tarkan syynäyksen jälkeenkään näy mitään eikä tuo tänään ontunut myöskään pellonlaitaa kävellessä, joten eiköhän kyse ollut vaan jäätyneistä oljenkorsista tai vastaavista, jotka hetken verran kiusasivat tassunpohjaa.

Kerrottakoon vielä mielenkiintoinen huomio Norpan riistavietistä, tai pikemminkin sen puutteesta. Olemme törmänneet pariin otteeseen kauriseläimiin suolla lenkkeillessämme. Norppa on tuijotellut niitä valppaana, mutta kuitenkin tyynen rauhallisesti. Jälkimmäisellä kerralla Norppa oli joidenkin kymmenien metrien etäisyydellä musta, kun kauris pinkaisi siitä ohi niin, että Norppa jäi mun ja kauriin väliin. Mä seisoin ehkä 30 metrin päässä koirasta ja kauris ohitti sen lähempää, mutta siltikään Norpalla ei ollut mitään mielenkiintoa lähteä kyseisen elukan perään. Muutenkin tämä mahtava ”lintukoira” loikkii metrin taaksepäin, jos viereisestä puskasta lennähtää pikkulintu lentoon tai pieni jyrsijä juoksee sen tassujen edestä ohi. No mutta, noutajathan työskentelevät vasta laukauksen jälkeen – vai miten se oli? :D


2 kommenttia merkintään Let it snow

  • Jemina kirjoitti:

    Voi Norppaa <3 Se on varmaan lahjoittanut riistaviettinsä tänne? Molemmat soopelit meinaa irrota nahoistaan kun pusikossa rapisee ihan mikä vaan, erityisesti lentoon lehahtavat linnut ansaitsee jäähyväiskonsertikseen kahden keskenkasvuisen kajauttaman rähinäkonsertin.

    • Hanna kirjoitti:

      Saattaapi hyvinkin olla, että Norpan riistavietti on eksynyt teille. Ainakin tuo höpsö on ollut sillä kasalla viimeisenä. :D

  • Jätä kommentti

    vaaditaan

    vaaditaan