Seurasaaressa ja pentukerhossa

7. maaliskuuta 2013

Norppa vetelee sikeitä keskellä lattiaa, joten ehdin päivitellä taas viimeisten päivien kuulumisia.

Alkuviikolta ei ole kummempaa kerrottavaa, koska aika kului tavanomaisen koira-arjen merkeissä: ulkoilua metsässä ja suolla, lyhyitä remmilenkkejä, ruokaa, pieniä koulutustuokioita sekä erilaisia aktivointiharjoituksia. Keskiviikkona vierailimme Lahdessa tapaamassa isoäitiäni ja valloittamassa siinä sivussa myös Salpausselän.

Jos alkuviikko kului rauhallisemmissa merkeissä, niin tästä päivästä ei ole ainakaan vauhtia puuttunut. Lähdimme aamupäivällä Seurasaareen moikkaamaan oravia ja lintuja. Ne tosin loistivat poissaolollaan, mutta Norppa löysi mieluista leikkiseuraa kuusenkävyistä. Seurasaaressa tehdyn pienen remmilenkin jälkeen suuntasimme vielä hetkeksi meren jäälle, jossa Norppa sai nauttia vapaudesta. Tuulen mukana kulkeutuvien kaarnanpalojen/havujen/kaislankappaleiden jahtaaminen osottautui suureksi lystiksi. Kuvasatoa Seurasaarelta ja jäältä löytyy tämän artikkelin lopusta.

Illan ohjelmassa oli eläinlääkäriaseman pentukerho. Siellä Norppa pääsi tapaamaan neljää muuta koiraa, joista kolme lähenteli Norpan ikää ja neljäs oli puolivuotias labbisnarttu. Pennut saivat leikkiä vapaasti keskenään samalla kun eläinlääkärin avustaja kertoi ruokinnasta ja perushoitotoimenpiteistä, kuten kynsien leikkaamisesta sekä hampaiden, korvien ja silmien puhdistamisesta.

Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka Norppa onnistui pentukerhossa voittamaan arahkon pienen urospennun luottamuksen ja houkutteli sen esille piilostaan puusohvan alta. Nyt kun Norppa on päässyt tapaamaan muita koiria, olen huomannut, että se on usein selällään toisten koirien alla eikä oikein perusta rajuista leikkikavereista. Pentukerhossa olleen labbisnartun omistaja kertoi, että hänenkin koiransa olleen Norpan iässä melko alistuvainen, mutta näytti nyt leikkivän innolla myös vauhdikkaampien pentujen kanssa. Saas nähdä miten Norpan kanssa käy.

P.S. Norppa on kyllä aikamoinen surusilmä. Sillä tuntuu olevan erilaisia ilmeitä todella vähän. Tiedä sitten tuleeko niitä lisää iän myötä tai harjaannunko kenties itse tarkkailemaan pieniä yksityiskohtia.


2 kommenttia merkintään Seurasaaressa ja pentukerhossa

  • Elina kirjoitti:

    Ihan mahdottoman söpö Norppa!

    Nellalla kans tuntuu olevan lähinnä yksi ilme, sellainen surullinen ja totinen. Rellalta ilmeitä taas löytyy loputon määrä. :) Rella oli pentuna tosi alistuva, ja on edelleen suurimmalle osalle koirista. Saa nähdä muuttuuko ikinä… Kunhan ei rähisemään alkais, niin kaikki hyvin. :)

    Onko Norppa ollu vielä yksin? Onko tehny tuhoja yksin tai muuten?

    • Hanna kirjoitti:

      Kiitos, kiitos! :)

      Norppa on ollut oikein mallikkaasti yksin. Se vaikuttaisi yksin jäädessään vetäytyvän aika nopeasti nukkumaan. Varsinaisia tuhoja ei ole oikeastaan tullut ollenkaan, ei yksinollessa tai muutenkaan. *koputtaa puuta* Puukalusteita on kuitenkin maisteltu sen verran, että hampaanjälkiä on pienissä määrin siellä täällä. Muutamiin vaatteisiinkin on ilmestynyt hampaanreikiä, sillä tuo tuppaa nykyään innostuessaan tarttumaan joko hihaan tai lahkeeseen.

  • Jätä kommentti

    vaaditaan

    vaaditaan