Veden valamia

Kinnerten kontrolli

22. tammikuuta 2014

Kävimme tänään näyttämässä Norpan kintereitä sen leikanneelle lääkärille (Esa Eskelinen). Hän totesi Norpan kintereiden liikeradat normaaleiksi ja kintereiden paksuuden johtuvan leikkaushaavoista. Röntgenkuvien ottaminen ei kuuleman ollut tarpeellista. Pitkään leikkauksen jälkeen vaivannut ylösnousemisen hitaus on sekin helpottanut huomattavasti viimeisen puolentoista viikon aikana.

Leikkaus näyttää siis tuoneen helpotusta tilanteeseen, mutta valitettavasti nivelrikon kehitystä ei kukaan pysty ennustamaan. Irtopalojen poistosta ja ennaltaehkäisevästä hoidosta (glukosamiinia, kondroitiinisulfaattia ja omega-rasvahappoja ruuan joukkoon) huolimatta edessä voi olla vakavakin nivelrikko.

Eskelinen vilkaisi tassuhaavaa samalla, sillä mun mielestäni sen ulkonäkö vaikutti pahenevan hoidosta huolimatta. Anturasta repäistiin vielä roikkuva nahkariekale pois. Hoito-ohjeet ovat pitkälti samat kuin tähänkin asti, mutta Vetramil vaihdettiin Terra-poly vet -voiteeseen.

Anturan kuoriutumisen syykin taisi selvitä, kun Apexista kotiuduttuamme aloin taas puhdistaa tassunpohjaa. Poisrepäistyn nahkariekaleen alta, aivan anturan etuosasta, ehjän ja kuoriutuneen alueen rajalta tipahti puhdistuksen yhteydessä 5-10 mm pitkä oksanpätkä. Argh, en ymmärrä miten tuon kokoinen pala oksaa onkin voinut jäädä huomaamatta, vaikka olen syynännyt ja puhdistellut anturaa useita kertoja päivässä lauantain jälkeen!

Tulipahan taas huomattua, että Norppa ei todellakaan näytä kipuaan herkästi. Se vingahti kyllä perjantain päivälenkillä, mutten ollut huolestunut, koska en nähnyt mitään outoa tassunpohjassa eikä jalka tuntunut loppupäivän aikana enää vaivaavan koiraa. Ilmeisesti oksanpätkä kuitenkin kiusasi siinä määrin, että Norppa pureskeli itse anturansa hurjan näköiseksi lauantain vastaisena yönä.