Veden valamia

A-HAA

22. lokakuuta 2013

Koin eilisen merkinnän ja muutaman nettikeskustelun jälkeen aikamoisen ahaa-elämyksen mitä Norpan vapaanapito-ongelmaan tulee: Huomioni on ollut viime kuukausina voimakkaasti Norpan hihnakäytöksessä, josta alankin olla pikkuhiljaa ylpeä. Pääsemme nykyään yleensä ohi niin rähjäävistä koirista, liikkuvista työmaakoneista, juoksevista lapsista kuin muistakin haastavista häiriötekijöistä. Olemme siis treenanneet kontaktia ja hallintaa ahkerasti kaupunki- ja taajamaympäristössä, mutta siinä sivussa on unohdettu nuo vapaanapitopaikat likimain kokonaan! Ei siis ole ihme, että tuo käyttäytyy metsässä ja suolla kuin pellossa kasvanut.

Olen tainnut totuttaa Norpan vahingossa siihen, että metsässä ja suolla saa kulkea tosi vapaasti, kunhan pysyy mukana. Kirjoitinkin jo eilen, että aion jatkossa vaatia Norpalta enemmän myös metsässä ja suolla. Teimme tänään suolla liinalenkin, jonka aikana teetin Norpalla muun muassa nome-seuraamista, sivulletuloa ja avainten etsimistä sekä haetutin sillä palloa. Tällä oli välitön vaikutus Norpan kuulolla pysymiseen, sillä vaikka vastaantulijoita emme tällä kertaa kohdanneetkaan, Norppa reagoi aiempaa useammin tänne- ja mentiin-käskyihini.

Tajusin tänään kuinka vahvasti olen ollut orientoituneena hihnakäytöksen parantamiseen, koska emme ole treenanneet myöskään tokojuttuja muualla kuin kotona sitten keskikesän. Kirjoittelin silloin vire-ongelmastamme, kun yhteistyömme ei tuntunut lähtevän sujumaan sitten millään.

Kävimme tänään puiston nurmikentällä tekemässä tokoa ja heittelemässä dameja. Varsinaisia noutoja en vielä uskaltanut ottaa, vaan tyydyin leikkimään damien kanssa: heitin Norpalle damin, jonka perään se sai rynnätä heti ja kun ensimmäinen dami palautui minulle, heitin heti toisen damin jne. Tokon osalta taas halusin kokeilla kuinka Norppa toimii häiriöiden keskellä, sillä nurmikentän laidalla kulkee ulkoilureitti, jolla oli liikennettä. Ohikulkijat häiritsivät jonkin verran Norpan keskittymistä, mutta se teki kuitenkin töitä halukkaasti niin nami- kuin lelupalkallakin. Tekemisen meininki oli siis aivan erilaista kuin kesällä!