Meripelastajan

Ensimmäisen kosketukseni virtuaalimaailmaan sain 2000-luvun alussa törmätessäni virtuaalitalliin. Keltanokan tiedot ja taidot eivät kuitenkaan vielä vähään aikaan riittäneet virtuaaliharrastuksen aloittamiseen, vaan tyydyin pyörittelemään omia hoitoloitani vihkoissa ja Word-asiakirjoissa. Virtuaalimaailma veti kuitenkin puoleensa niin voimakkaasti ettei aikaakaan kun huomasin olevani ensin virtuaalihevosen ja sittemmin myös virtuaalikoiran hoitaja. Minulle väylän virtuaalimaailmaan tarjonneen hoitolan elämänkaari jäi kuitenkin lyhyeksi ja pian huomasin olevani taas puilla paljailla. Ensimmäinen yritys perustaa oma virtuaalitalli kaatui tietotaidon puutteeseen ja sen seurauksena virtuaaliharrastuksiini tuli liki viiden vuoden tauko.

Vuoden 2005 alkupuolella eksyin Karvaturrit-nimiselle virtuaalikoirafoorumille ja tajusin että virtuaalikoirat ovat se minun juttuni. Innostuin jälleen uudelleen virtuaalitouhuista ja perustin ensimmäisen kunnollisen virtuaalihoitolani, pitkäkarvaisia collieita kasvattaneen Virtuaalikennel Ikuisuuden. Sittemmin minulla on ollut kahdeksan virtuaalikenneliä ja kaksi virtuaalitallia, joista Meripelastajan on ainoa edelleen elävien kirjoissa oleva.

Ensimmäiset virtuaalilandseerit ja -newfoundlandinkoirat tulivat kuvioihini vuoden 2005 loppupuolella, jolloin Meripelastajan edeltäjä, Lasitetun, sai alkunsa. Noihin aikoihin virtuaalipiireissä pyöri muutamia newfoundlandinkoiria ja jopa rodun kasvattajia, mutta virtuaalilandseerpopulaatio koostui omieni lisäksi vain yhdestä lansunartusta. Nyt tiesin vihdoin löytäneeni ne omat rotuni, joiden tulevaisuutta haluan olla turvaamassa. Lasitetun vaalikin harvinaisten rotujen, erityisesti landseerien ja newfoundlandinkoirien, asemaa loppuvuodesta 2005 aina huhtikuuhun 2007 asti.

Alkuvuodesta 2007 minulla oli kolmisenkymmentä virtuaalikoiraa ja kolme virtuaalikenneliä: landseereita ja newfoundlandinkoiria kasvattanut Meripelastajan, australianpaimenkoiria kasvattanut Yo'wara sekä samojedinkoiria ja eurasiereita kasvattanut Huopatossun. Kilpaileminen tuntui ylitsepääsemättömän turhauttavalta ja kennelitkin kyllästyttivät - kaipasin jotain uutuuttaan kimaltavaa virtuaaliharrastukseeni. Raskain mielin tartuin purkutraktorin puikkoihin ja ajoin kaikki entiset virtuaaliprojektini maan tasalle aloittaakseni uudelleen täysin tyhjältä pöydältä.

Uuden projektini kasvatusrotujen miettimiseen ei tarvinnut kuluttaa aikaa, sillä oli täysin selvää että halusin edelleen keskittyä virtuaalisiin landseereihin ja newfoundlandinkoiriin. Sen sijaan kennelnimen valinta oli varmasti yksi vaikeimmista osuuksista kennelin pystyttämisessä! Oli löydettävä joku kiinnostava nimi, johon en kyllästyisi muutamassa vuodessa. Lisäksi olin asettanut kriteereiksi suomenkielisyyden sekä yhteyden landseereihin, newfoundlandinkoiriin ja veteen. Pohdinnan jälkeen löytyi sitten mieleinen nimi, josta en voisi kuvitella luopuvani vielä näin reilun kahden vuoden jälkeen!

Olin heti alusta lähtien maalaillut Meripelastajan varalle suuria suunnitelmia, villejä viritelmiä ja taivaallisia tavoitteita. Näiden parin vuoden sisään mahtuu paljon unelmia pienestä kotikennelistä, loistokkaasta kasvatuksesta, kisakenttien kirkkaina tähtinä loistavista koirista.... Siisti pieni kotikennel on kuitenkin muuttunut yli kymmenpäisen koiralauman asuinpaikaksi ja haaveet huippumenestyksekkäistä kasvateista vaihtuneet unelmiksi perhepiirissä rakastetuista tovereista. Jokin on kuitenkin säilynyt näiden reilun kahden vuoden aikana: syvä rakkaus kasvatusrotuihini. Meripelastajan on syntynyt rakkaudesta Newfoundlandissa alkunsa saaneisiin koiriin ja antaa kaikkensa, jotta näiden virtuaalinen tulevaisuus olisi turvattu.

Meripelastajan avasi ovensa yleisölle ensikerran 15. huhtikuuta 2007. Pari päivää avajaisseremonioiden jälkeen kenneliin saapui ensimmäinen asukas suoraan Saksasta: landseernarttu Gewiss Zierlich. Hildalla tulee aina olemaan aina erityinen paikka sydämessäni Meripelastajan ensimmäisenä koirana, landseerkasvatukseni kantanarttuna ja kennelin ensimmäisen pentueen emona. Ensimmäinen newfoundlandinkoira saatiin puolestaan kenneliin pari kuukautta Hildan saapumisen jälkeen, kyseessä on Melissan Agetton-kennelin kasvatti Agetton Ajasta Ikuisuuteen.

Elämä Meripelastajassa käynnistyi hiljalleen kun koirien varttuessa pääsimme valloittamaan kisakenttiä. Menestys näyttelykehissä oli päätä huimaavaa molempien koirien kanssa, sillä Ajka valioitui jo kolmen Suomen näyttelyn jälkeen vFIN MVA:ksi ja Hilda oli loppuvuodesta jo seitsenkertainen muotovalio. Hildan kohdalla kaikki loksahti paikalleen myös vepepiireissä, sillä narttu oli vuoden 2007 päättyessä vain yhtä ykköstulosta vaille vepevalio.
Vuoden viimeinen päivä järjestetty Maailman Voittaja 2007 -näyttely oli Meripelastajan kisavuoden huipennus. Hetki ennen näyttelyä laumamme jatkoksi liittynyt landseeruros Veselý Medvedík nappasi ensimmäisestä näyttelystään ROP-sijoituksen ollen vielä ryhmänsä neljänneksi paras! Hilda ja newfoundlandinkoirauros Typhoon's Ruffle Ruff olivat lisäksi omien rotujensa VSP-koirat, joten kenneliin saatiin kolme maailman voittajaa!

Odottamattoman menestyksen vuoksi ensimmäiset Meripelastajan kasvatit näkivät päivänvalon joulukuussa 2007. Pentujen emäksi valikoitui yksinoikeutetusti Gewiss Zierlich ja uros lainattiin Hollannista. M-landseerit syntyivät aivan vuoden viimeisinä päivinä, 30. joulukuuta 2007.

©Aresibo

Vuoden 2008 aikana kennelin toiminta laajeni vesipelastuksesta muihinkin pelastuslajeihin. Elokuussa suru kohtasi kennelin kun Meripelastajan ensimmäinen koira ja minun rakas silmäteräni Gewiss Zierlich nukkui ikiuneen kunnioitettavassa 12 vuoden iässä. Hildan jättämää aukkoa paikkaamaan saatiin monta uutta nelijalkaista tuttavuutta. Sain hyvästellä haaveet pienestä kotikennelistä, sillä tilojen puutteen vuoksi muutimme kesäkuussa sisämaasta Itämeren rannalle vanhan majakan maille. Talo oli oikea löytö, sillä merihenkinen koti sopi meille paremmin kuin loistavasti ja kunnostuksen myötä vanhan majakan arvo on noussut huimiin lukemiin.

Kisakentillä vuosi 2008 sai arvoisensa alun kun Agetton Ajasta Ikuisuuteen 7. tammikuuta räjäytti pankin Gendarme's & Illuusionin KV-näyttelyssä ollen ensin FCI2-ryhmän paras ja sijoittuen sitten BIS-kehässä neljänneksi. Vain pari päivää myöhemmin, 13. tammikuuta, Gewiss Zierlich nappasi viimeisen ykköstuloksensa vepestä ja valioitui ensimmäisenä virtuaalikoiranani vepevalioksi. Mikä alku tulevalle kisavuodelle! Vuoden suurimpiin näyttelyuutisiin kuuluivat kuitenkin ehdottomasti Agetton Ajasta Ikuisuuden ja Typhoon's Ruffle Ruffin virtuaaliset kansainväliset muotovalionarvot. Ajka saavutti kyseisen tittelin helmikuussa raivaten tietä toukokuussa meriitin saavuttaneelle Ruffelle.
Myös ensimmäiset kasvatit vahvistivat Meripelastajan nimeä maailmalla. Meripelastajan Metsänherrasta oli kasvamassa ehdottomasti näyttelykehien kirkas tähti, sillä se päihitti omat koirani moneen kertaan mennen tullen rotukehissä ja nappasi kesäkuussa Lasimeren KV-näyttelystä BIS2-sijoituksen. Meripelastajan Maanneito sen sijaan teki historiaa ollen ensimmäinen virtuaaliseksi agilityvalioksi ja koiratanssivalioksi yltänyt landseer. Ensimmäinen kasvattajaryhmämme esitettiin Euroopan Voittajassa 2008, jolloin sijoituimme ROP-kasvattajaksi saaden kunniapalkinnon. BIS-kehään asti emme kuitenkaan suoriutuneet.

Loppuvuodesta 2008 oli Meripelastajassa paljon pentukuumetta ilmassa kun kaksi seuraavaa pentueellista Meripelastajia lähti maailmaa valloittamaan. Landseerpentujen isäksi valitsin paria ykköstulosta vaille vepevalion olevan Vesselin ja sille morsiamen lainasin Ruotsista. N-landseerit syntyivät 12. joulukuuta ja muutama hassu päivä myöhemmin, 20. joulukuuta, päivän valoon astuivat O-newfoundlandinkoirat. Newfoundlandinkoirapentujen emä oli jo vajaa pari vuotta kisakenttiä kiertänyt Agetton Ajasta Ikuisuuteen ja isä englantilainen Lord McGreedy -uros.

Kahdessa vuodessa Meripelastajan kasvoi parin koiran kotikennelistä reilun kymmenpäisen lauman asuinpaikaksi, mutta muuton jälkeen ei ole onneksi tarvinnut taistella tilan puuteen vuoksi. Kesäkuussa 2009 kasvatustoimintamme laajeni landseereista ja newfoundlandinkoirista myös leonberginkoiriin kenneliin saapuneen leouroksen, Vimmakintun Alppileijonan, myötä. Kesäkuussa saatiin myös kissavahvistus, snowshoeuros Snowy Stribog, kenneliin.

Vuosi 2009 on ollut ehkä kaikkein menestyksekkäin kisavuosi kautta Meripelastajan historian. Tammikuussa Veselý Medvedík saavutti kuin salakavalasti virtuaalisen koiratanssivalionarvon ja pari kuukautta myöhemmin uros nappasi viimein sen kauan tavoitellun vepevalionarvon. Kesäkuussa Vesseli puolestaan teki tempun, jota en olisi ikikuuna päivänä sen uskonut tekevän: uros valioitui kansainväliseksi muotovalioksi! Tässä välissä myös Agetton Ajasta Ikuisuuteen ehti valioitua tavoitteidemme mukaisesti ensimmäiseksi virtuaaliseksi tottelevaisuusvaliokseni. Menestyksekkään kisavuoden päätteeksi kenneliin saatiin vielä pari valiota lisää kun Meripelastajan Merenneito valioitui vepevalioksi ja Meripelastajan Neliveto saavutti koiratanssivalionarvon.
Kasvatit jatkoivat Meripelastajan nimen vientiä maailmalle vuonna 2009. M. Metsänherra jatkoi menestyksekästä näyttelyuraansa valioituen ensimmäisenä kasvattinani kansainväliseksi muotovalioksi, sen jalanjäljissä vKANS MVA:n arvoon ylsi sijoituskoirani Meripelastajan Oloneuvos. Meripelastajan Nappulaliiga saavutti kuusi ja M. Maanneito seitsemän piirrosmuotovalionarvoa sisältäen mm. pohjoismaisen muotovalionarvon. M. Maanneidosta tuli myös ensimmäinen kansainvälinen piirrosmuotovaliokasvattini!
Muilla kisakentillä loisti muun muassa M. Maanneito, joka saavutti vuoden aikana seuraavat meriitit: käyttövalionarvo, virallisen pelastuskoiran ja meripelastuskoiran tunnukset sekä tottelevaisuusvalioarvo. Veselý Medvedíkin lapset Meripelastajan Nappulaliiga, Meripelastajan Nokikolari ja M. Neliveto valioituivat koiratanssissa. M. Nappulaliiga palkittiin lisäksi käyttövalionarvolla ja M. Nokikolari tottelevaisuusvalionarvolla.
Vuoden virtuaalinen vesipelastaja 2009 -kilpailu oli Meripelastajan osalta suurmenestys! Yksilökisassa VOVP-09-tittelin nappasivat omista koiristani Giovanni V ja M. Neliveto, sijoituskoiristani Gewiss Ära ja kasvateistani jo mainitsemani M. Neliveto sekä Meripelastajan Ongelmanuori ja Meripelastajan Pakkasherra. Kasvattajakisassa Meripelastajan palkittiin Vuoden virtuaalisena vesipelastuskasvattajana, kiitos M. Merenneidon, Nelivedon, Ohdakeprinsessan ja Metsänherran! Vuoden uskomattomimman tempun teki kuitenkin ehdottomasti newfoundlandinkoiranarttu Meripelastajan Ohdakeprinsessa, joka palkittiin Duskarran kansainvälisessä koiranäyttelyssä Best In Show 1 -koirana.

©Arcanine

Heinäkuun 3. päivä syntyi Meripelastajan kolmas landseerpentue, P-landseerit. Pentueen isänä oli oma kasvattini, Gewiss Zierlichin poika, Meripelastajan Metsänherra ja emona sijoituskoirani, sekin oma kasvattini, Lasitetun Hyzenthlay. Seuraavat nöffikasvatit puolestaan näkivät päivän marraskuussa 2009, kun Typhoon's Ruffle Ruffin ja Bianca's Golden Heartin lapset, Meripelastajan Q-pennut, syntyivät.

Vuosi 2010 alkoi ikävissä merkeissä, sillä jouduin ensimmäistä kertaa kuulemaan suru-uutisen kasvattini omistajalta: todella menestyksekkään kisauran tehnyt M. Maanneito nukkui pois 3. tammikuuta.